Jännittävin asia on luvassa myöhemmin iltapäivällä, kun liitolle valitaan uusi puheenjohtaja. Uuden puheenjohtajan tehtävä on palauttaa liitto raiteilleen. Kokoomusnuorten on aika olla taas poliittinen nuorisojärjestö. Paras mies tähän tehtävään on — tietysti — Tomi Sandström.

Raiteista puheenollen, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten tuorein Koktail-lehti ilmestyi sopivasti liittokokouksen alla. Koktailin sivuilta löytyy myös allekirjoittaneen mielipidekirjoitus:

Turku raiteille!

Turku oli aikoinaan Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa oli hevosvetoinen raitiovaunuliikenne. Liikenne kuitenkin lakkautettiin 1970-luvulle tultaessa, koska raitioliikennettä pidettiin vanhentuneena ja ”siitä oli haittaa autoliikenteelle”. Tänä päivänä ei kenellekään liene yllätys, että raitiovaunuliikenteen lakkauttamista on pidetty yhtenä kaupungin suurimmista virhepäätöksistä. Kaupunki menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän.

Vaatimukset uuden pikaraitiotien perustamisesta Turkuun ovat vahvistuneet koko 2000-luvun ajan. Yhtenä merkittävänä tekijänä tässä on ollut ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Mutta tärkeä pointti on myös se, että pikaraitiotie parantaisi keskuskaupungin ja sen palvelujen tavoitettavuutta sekä ehkäisisi kaupunkirakenteen hajautumista. Toteutuessaan pikaraitiotie palvelisi keskikaupungin ohella myös muita kaupunkiseudun osia, joiden kautta sen linjaus kulkisi.

Pikaraitiotien toteuttaminen eräänä esteenä pidetään sen kustannuksia. Raitiotieverkoston perustaminen on kallista, vaikka rahoitukseen osallistuisi seudun kuntien lisäksi valtio ja EU. Kalliin perustamisinvestoinnin jälkeen raitiotietä olisi kuitenkin mahdollista ylläpitää lipputuloin. Yhtenä vaihtoehtona tulisikin harkita yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa – Turku-Helsinki-moottoritien tapaan raideliikenneverkosto voitaisiin rakentaa ns. elinkaarimallin mukaisesti.

Turun keskustan kehittämisessä ei ole aikaa hukattavaksi. Kaupungin laitojen ostoskeskukset houkuttelevat jatkuvasti enemmän ja enemmän Turussa asioivia omiksi asiakkaikseen. Talouden taantuma leikkaa vain väliaikaisesti laitakaupungin kauppakeskittymien kasvua, jonka jälkeen on odotettavissa paluu aikaisempaan tahtiin. Kaikki hukattu aika on pois keskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta, sillä asiakasvirtoja on tunnetusti huomattavasti helpompi menettää kuin vetää puoleensa.

Pikaraitioliikenteen perustaminen on aikaa vievä projekti. Suunnitelmia ja haavekuvia Turun uudesta raideliikenteestä on maalailtu nyt pari vuosikymmentä. Seuraavaksi tarvitsemme konkreettisia päätöksiä – ja Turku tarvitsee pikaraitiotiensä!

Teemu Oksanen
puheenjohtaja
Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestö ry

Mihin unohtui valtuustoryhmien välisessä sopimuksessakin korostettu ennaltaehkäisevä nuorisotyö? Eikö edellisestä lamasta opittu mitään, vaan jälleen laman uhreiksi korotetaan lapset ja nuoret?

Nostimme huolemme pöydälle Kokoomuksen Turun Aluejärjestön hallituksen kokouksessa yhdessä nuorisolautakunnan pj. Maija Niskala ja liikuntalautakunnan pj. Saara-Sofia Sutelan kanssa. Saimme ilmeisestikin vakuutetua aateveljet ja -siskot, ja niinpä järjestö antoi syyskokouksessaan seuraavan julkilausuman:

Kokoomuksen Turun Aluejärjestö:

Ennaltaehkäisevällä hyvinvoinnilla taantuman torjuntaan

Kokoomuksen Turun Aluejärjestö katsoo, ettei ennaltaehkäiseviä palveluita tarjoavien pienten hallintokuntien budjetteja tulisi leikata. Talousarvioehdotuksen mukaiset säästöt ovat kokonaisuudessa niin pieniä, että talouden tasapainottamisen kannalta niiden merkitys on lähinnä marginaalinen. Sen sijaan säästöehdotukset heikentävät kaupunkilaisille tarjottavia ennaltaehkäiseviä palveluita huomattavasti. — –

Siinä missä korjaavien terveys- ja sosiaalipalveluiden nettomenot ovat viime vuosien aikana kasvaneet voimakkaasti, ovat ennaltaehkäisevät pienemmät hallintokunnat joutuneet tyytymään nolla- tai jopa negatiiviseen budjettikehitykseen. Sosiaali- ja terveysmenojen jo nyt muodostaessa puolet Turun kokonaisbudjetista, ei kaupungilla ole enää varaa säästää ennaltaehkäisevistä toimista. — –

Ehdotetut leikkaukset merkitsisivät ennaltaehkäisevien palveluiden heikkenemistä. Kokoomuksen Turun Aluejärjestön mielestä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimien jo nyt erittäin kustannustehokkaasta toiminnasta säästäminen ei ole sitä kauaskantoista talouden tasapainottamista, johon kaupungin pitäisi nyt tähdätä. Pitkällä aikavälillä kaupungille on huomattavasti edullisempaa suunnata resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan nyt, kuin maksaa pienten hallintokuntien leikkauksista aiheutuvia moninkertaisia kustannuksia tulevaisuudessa. Nuorisotyöhön, kulttuuriin ja liikuntaan satsatut resurssit näkyvät tulevaisuudessa moninkertaisina säästöinä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Julkilausuma löytyy kokonaisuudessaan Kokoomuksen Turun Aluejärjestön sivuilta.

Onneksi julkilausuma on huomattu hyvin julkisuudessa. Kamppailu pienten hallintokuntien puolesta kuitenkin jatkuu. Tuloksen näemme sitten marras-joulukuun vaihteessa.

Toissaviikolla päätimme nuorisolautakunnassa nuorisotoimen budjettiehdotuksesta. Tiukassa taloustilanteessakin pääsimme — vaikkakin palveluita (ja hampaita) rajusti kiristellen — kaupunginjohdon antamaan ohjelukuun. Leikkauksia jouduttiin tekemään jokaisella tulosalueella.

Käytännössä leikkaukset näkyvät eniten mm. nuorisotilojen aukioloaikojen vähentymisenä. Toimintarahat vähenevät myös mm. Skeittihallilta, Seikkailupuistolta sekä nuorten taide- ja toimintatalo Vimmalta.

Hampaiden kiristely saikin pian jatkoa, kun luin Turun Sanomista, että muut lautakunnat ylittivät ohjelukujaan reilusti. Ehdoton ykkönen oli peruspalvelulautakunta 42 miljoonan euron ylityksellään. Yhteensä peruspalvelulautakunnan budjettiesitys oli 567 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että nuorisolautakunnan koko budejttiesitys oli 8,6 miljoonaa euroa.

Kun juttua luki eteenpäin, meinasi ärräpäitäkin jo lennellä:

Ensi vuoden kuluja nostaa osaltaan nuorten heikentynyt työllisyystilanne. Syrjäytymiskierrettä yritetään katkaista esimerkiksi päihdehuollon palvelujen avulla.

Nuoren työttömyyden ja päihdehuollon välillä olisi aika monta nuorisotoimen tarjoamaa, huomattavasti edullisempaa ja asian tilaan varhaisemmin puuttuvaa palvelua! Ennen lopullista syrjäytymistä on vielä mahdollista vaikuttaa nuoren tilanteeseen. Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Toisaalta on laskettu, että 1 euron panos ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön säästää 6 euroa korjaavalta puolelta.

Entä jos tällä kertaa annettaisiin “kiltin oppilaan asemaan” joutuneelle nuorisolle 300 000 euroa nykyistä ohjemäärärahaa enemmän? Näin nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää — ja toisaalta esim. nuorten pajatoimintaan voitaisiin panostaa. Samalla helpotettaisiin peruspalvelutoimen taakkaa ja säästettäisiin ainakin muutama nuori syrjäytymiseltä. Win-win situation?

Purjelaivat tulivat ja lähtivät. Tall Ships’ Races 2009 pistäytyi kuuden vuoden tauon jälkeen Turussa. Aurajoen ranta täyttyi isoista mastoista ja kansainvälisestä meiningistä. Muutamia kuviakin tuli otettua, ja ne löytyvät galleriasta.

Hiukkasen kyllä harmittaa, ettei tajunnut ottaa lomaa töistä jo ensi viikosta alkaen. Useampaankin alukseen olisi vielä voinut pestautua viimeiselle kilpailuvälille Turusta Liettuan Klaipedaan. Nyt meni hieno kokemus sivu suun…

…toisessa paistaa, toisessa sataa.

Netistä löytyi selitys: Kyseessä on Olohuone 306,4 m² -tapahtumaan liittyvä taideteos Turkukortti.

Työpaikan alakerrassa toiminut Kupittaan Euromarket pistää huomenna lapun luukulle. Liiketoiminta rautatieaseman ja toimistojen puristuksessa ei tuottanut tulosta. Tänään kävin sitten ihmettelemässä loppuunmyyntiä…

Fiilis kaupassa oli aika surrealistinen. Tyhjien, valkoisten hyllyjen välissä vaelsi verkkaisesti ilmeettömiä asiakkaita enemmän kuin koko supermarketin hyllyissä oli jäljellä tuotteita. Kuin kaikki olisivat etsineet sitä jossain lymyilevää viimeistä riistapoloa. Joku varpisteli ja tarkisti, olisiko ylähyllylle jäänyt jotain. Toinen tonki tyhjien karkkipatukkalaatikoiden välejä — josko joku olisi sinne viimeisen Tuplan tiputtanut.

Ja kuten kuvasta näkee, todellakin kaikki oli alennuksessa. Yllättäen kuvan hyllyt olivat jo tyhjiä, joten puoli-ilmaiset juhannusjuomat jäi ostamatta.

Pari tuntia sitten kämpästä pimeni valot. Telkkari ja tietokone meni pois päältä. Ei, en ollut jättänyt sähkölaskua maksamatta. Ja jep, Suomen osuus Earth Hourista alkoi.

Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jossa ihmiset eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa samana päivänä samaan kellonaikaan. Earth Hour on ennen kaikkea viestintäkampanja, ei energiansäästökampanja. Osallistumalla tapahtumaan kukin viestittää huolensa ilmastonmuutoksesta sekä toiveensa siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan tosissaan kaikilla tasoilla.

Sähkövalottomassa kämpässä oli jopa oikein mukavaa. Kynttilänvalossa tuli vedettyä lautasellinen sushia ja lasillinen rieslingiä. Pikkuisen iltapalan jälkeen kierrähdin katsomassa myös, miten Turun maatunti kului. Tuomiokirkon ja Aurajoen valot olivat sammuneet. Paluumatkalla nekin taas syttyivät…

Aurajoen valot ovat kyllä ihan nätit — ei siinä mitään — mutta ihan kivalta siellä näytti myös ilman niitä. Valintoja.

Vapaa-ajattelijat ja Humanistiliitto ovat tuomassa maailmalla jo tunnetun ns. uskomattoman bussikampanjan myös Suomeen. Tarkoituksena on siis ostaa ylläolevan näköisiä mainoksia kaupunkibusseihin eri kaupungeissa. Kampanjalla halutaan herättää keskustelua uskonnottomien asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kuten arvata saattaa, on kampanja herättänyt kriittisiä lausuntoja jo enne toteutustaan eri puolilla — niin myös Turussa. Viimeisimmässä Aamuset-lehdessä Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte linjasi kantaansa:

“Sen voin heti sanoa, että mitään kristinuskon vastaisia mainoksia emme anna laittaa bussien kylkiin. Suhtaudun erittäin kriittisesti tällaiseen negatiiviseen mainontaan, sanoo Korte — – .”

Taitaa Sirpalla mennyt nyt puurot ja vellit sekaisin. Ensinnäkään hän ei tokikaan yksin asiasta päätä. Toisekseen kyseessä ei kyllä ole mitenkään negatiivinen kampanja. Lause ei kehota ketään esimerkiksi eroamaan kirkosta, vaan hyvin yleisellä tasolla ajattelemaan uskonnottomuutta vaihtoehtona. Lause ei ole mielestäni kristinuskon vastainen, vaan uskonnottomuuden puolustus.

Niin, me kirkkoon kuulumattomatkin satumme luullakseni olemaan ihan hyviä, yhteiskuntakelpoisia ihmisiä.

En ymmärrä, mikseivät kirkkoon kulumattomat saisi mainostaa ajatteluaan, kun evankelisluterilainen kirkkomme suoltaa omaa sanomaansa jatkuvalla syötöllä monesta tuutista. Alunperin Englannissa käynnistyneen bussikampanjan tarkoitus olikin toimia nimenomaan vastapainona Lontoon busseissa olleelle uskonnolliselle kampanjalle, jossa uhattiin kristinuskoon kuulumattomia helvetin tulella.

Uskonnonvapauteen kuuluu paitsi vapaus saarnata evankeliumia, myös vapaus uskontokritiikkiin ja uskonnottomuuteen.