Onko nuorilla unelmia, pohdittiin Porissa viime viikon keskiviikkona SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa. Ikuinen ideanikkari Raimo Sailas oli kokenut valaistumisen ja totesi kaikkien maailman ongelmien johtuvan ilmastonmuutoksesta.

Hienoa sinänsä, Raimo, mutta samalla suistit nuoret pois alkuperäisestä puheenaiheesta — unelmista. Kauas pois unohtuivat unelmat omasta kodista, hyvästä työurasta, rakkaista ihmisistä ja muista perusasioista. Emmekö me nuoret enää oikeasti unelmoi — vai emmekö vain usko unelmiimme?

Onneksi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton keskustelu Sukupolvet – sota vai sopimus? osoitti, että me nuoretkin osaamme unelmoida, kun saamme siihen mahdollisuuden. Meillä nuorilla on toki suuri vastuu väestön ikääntyessä, mutta meillä on myös omia halujamme ja unelmiamme. Ehkä Sailas halusi harhauttaa keskustelun pois muista meille tärkeistä yhteiskuntamme ongelmista ja pelastaa selkänahkansa?

No, onneksi puoliviikkoinen ei ollut pelkkää politiikkaa, vaan ehdin myös rentoutua Pori Jazzien merkeissä. Perjantaina kuunneltiin Santanaa. Kirjaimellisesti kuunneltiin, sillä Kirjurinluoto oli tupaten täynnä ja näköyhteys lavalle jäi varsin heikoksi. Mutta hyvältä kuulosti!

Lauantaina lähtö Kirjurinluotoon viivästyi melkoisesti sateen takia, mutta lopulta ehdimme paikalle hyvissä ajoin ennen Shaggyn keikkaa. Mary J. Blige oli toki enemmän kuin loistava myös, mutta kyllä parhaat bileet oli Shaggyn aikana. Angel ja It Wasn’t Me vain yksinkertaisesti pistivät jalat vipattamaan — Boombasticista puhumattakaan! Eikä se viiden litran sangriakannu ainakaan tahtia haitannut…