TeemuOksanen.fi – blogi

Lexiläisten lasien läpi maailmaa peilaava Teemu Oksanen pureutuu poliittisessa blogissaan erityisesti Turun yliopiston opiskelijapolitiikkaan. Turun nuorisolautakunnan jäsenenä Oksanen ottaa napakasti kantaa myös kaupungin asioihin. Blogissa on sopivassa suhteessa tiukkaa asiaa, mutta toisaalta myös paljon kuvilla höystettyä huumoria.

“Hei, ihan oikeasti! En pidä Hassista juuri muutenkaan, mutta joku raja. Opettele lukemaan…” (Lainaus)

Suosittelen myös muita jutussa mainittuja blogeja:

• Saara-Sofia Sutelan päiväkirja
• Me Myself and I (Katriina Kerttula)
• Ei millään pahalla (Sini Korpinen)
• naanaan valtakunta (Anna Hellgrén)
• Persona non grata (Anna Mellin)
• Logos (Ville Valkonen)

Jännittävin asia on luvassa myöhemmin iltapäivällä, kun liitolle valitaan uusi puheenjohtaja. Uuden puheenjohtajan tehtävä on palauttaa liitto raiteilleen. Kokoomusnuorten on aika olla taas poliittinen nuorisojärjestö. Paras mies tähän tehtävään on — tietysti — Tomi Sandström.

Raiteista puheenollen, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten tuorein Koktail-lehti ilmestyi sopivasti liittokokouksen alla. Koktailin sivuilta löytyy myös allekirjoittaneen mielipidekirjoitus:

Turku raiteille!

Turku oli aikoinaan Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa oli hevosvetoinen raitiovaunuliikenne. Liikenne kuitenkin lakkautettiin 1970-luvulle tultaessa, koska raitioliikennettä pidettiin vanhentuneena ja ”siitä oli haittaa autoliikenteelle”. Tänä päivänä ei kenellekään liene yllätys, että raitiovaunuliikenteen lakkauttamista on pidetty yhtenä kaupungin suurimmista virhepäätöksistä. Kaupunki menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän.

Vaatimukset uuden pikaraitiotien perustamisesta Turkuun ovat vahvistuneet koko 2000-luvun ajan. Yhtenä merkittävänä tekijänä tässä on ollut ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Mutta tärkeä pointti on myös se, että pikaraitiotie parantaisi keskuskaupungin ja sen palvelujen tavoitettavuutta sekä ehkäisisi kaupunkirakenteen hajautumista. Toteutuessaan pikaraitiotie palvelisi keskikaupungin ohella myös muita kaupunkiseudun osia, joiden kautta sen linjaus kulkisi.

Pikaraitiotien toteuttaminen eräänä esteenä pidetään sen kustannuksia. Raitiotieverkoston perustaminen on kallista, vaikka rahoitukseen osallistuisi seudun kuntien lisäksi valtio ja EU. Kalliin perustamisinvestoinnin jälkeen raitiotietä olisi kuitenkin mahdollista ylläpitää lipputuloin. Yhtenä vaihtoehtona tulisikin harkita yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa – Turku-Helsinki-moottoritien tapaan raideliikenneverkosto voitaisiin rakentaa ns. elinkaarimallin mukaisesti.

Turun keskustan kehittämisessä ei ole aikaa hukattavaksi. Kaupungin laitojen ostoskeskukset houkuttelevat jatkuvasti enemmän ja enemmän Turussa asioivia omiksi asiakkaikseen. Talouden taantuma leikkaa vain väliaikaisesti laitakaupungin kauppakeskittymien kasvua, jonka jälkeen on odotettavissa paluu aikaisempaan tahtiin. Kaikki hukattu aika on pois keskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta, sillä asiakasvirtoja on tunnetusti huomattavasti helpompi menettää kuin vetää puoleensa.

Pikaraitioliikenteen perustaminen on aikaa vievä projekti. Suunnitelmia ja haavekuvia Turun uudesta raideliikenteestä on maalailtu nyt pari vuosikymmentä. Seuraavaksi tarvitsemme konkreettisia päätöksiä – ja Turku tarvitsee pikaraitiotiensä!

Teemu Oksanen
puheenjohtaja
Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestö ry

”Varasta jotain!” kehottaa toimittaja Akuliina Saarikoski otsikossaan Turun ylioppilaslehdessä 1/2009. Samassa jutussa annetaan myös suoria vinkkejä, miten kyseinen rikos kannattaa toteuttaa. Niin tosiaan, varkaus on rikos. Rikokseksi katsotaan myös julkinen kehottaminen rikokseen. Ryhmä Lex toivookin Tylkkärin tulevaisuudessa tarkastelevan kriittisemmin julkaisemiaan artikkeleita.

Mannan ja Sakun rötöstelyn ihannointi lehden sivuilla ei ole pelkästään kyseenalaista ja mautonta, vaan TYYn jäsenistön aliarviointia. Emmekö arvosta koulutustamme, joka on kaiken lisäksi maksutonta? Sen sijaan, että kehittäisimme itsestämme huomisen huippuosaajia, fiilistelemme sillä, kuinka hienoa olisi olla anarkisti ja kaivaa hautaa sille yhteiskunnalle, jossa olemme kasvaneet.

TYYn – ja Tylkkärin sen osana – tulisi muistaa velvollisuutensa ylioppilaiden yhteiskunnallisessa kasvattamisessa. Sitä vaatii myös uuden yliopistolain pykälä, jolla oikeutetaan ylioppilaskunnan pakkojäsenyys.

Teemu Oksanen
ryhmäpuheenjohtaja
edustajistoryhmä Lex

Kirjoitus on julkaistu Turun ylioppilaslehdessä 3/2009.

Hallituksessa: Opintoputkessa ollaan

“Opiskelijoiden kannalta esitys on valoisa”, totesi opetusministeri Tuula Haatainen vuonna 2005 runnoessaan läpi esitystä opintoaikojen rajaamisesta. Ylioppilaskunnat sekä suurin osa korkeakouluista vastustivat esitystä loppuun asti. Haatainen toki uskotteli uuden lain luovan opiskelijoille joustavat mahdollisuudet työntekoon, perheen perustamiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen.
Allekirjoittanut kuulunee niiden onnellisten opiskelijoiden joukkoon, jotka saavat muutaman vuoden kuluttua ensimmäisinä koekaniineina rustata anelukirjeen tiedekunnalle maisteriksi päästäkseen. Opinnot kun viivästyvät tavoiteajasta parin ainejärjestö- ja ylioppilaskuntavuoden sekä vaihto-opiskelun takia. Kaipa tuo byrokraattinen lisäajan hakeminen on sitten sitä ministerin mainostamaa joustavuutta.

VAIKKA ylioppilaan etua pyyteettömästi ajatellut Haatainen ja itse 15 vuotta opiskellut pääministeri Matti Vanhanen saattavat niin ajatellakin, ei opiskelijayhdistyksissä toimiminen ole vain kaljakorien roudaamista bileisiin. Elämässä näet on monia asioita, joita ei vain opi, vaikka kuinka pänttäisi kaikki tenttikirjat ulkoa etu- ja takaperin; asioita kuten sosiaaliset- ja neuvottelutaidot sekä vastuun ottaminen ja yhteispeli ovat tulevaisuudessa olennainen osa työelämäämme. Opiskeluaikana luoduista kontaktiverkostoistakaan tuskin haittaa tulee olemaan, eikä niitä kyllä pelkissä kolkoissa luentosaleissa juuri pääse syntymään.
Luotan siihen, että dekaanilta löytyy parin vuodenkin päästä ymmärrystä opiskelija-aktiivisuudelleni. Tähän asti jopa työnantajilta on tullut siitä vain kiitosta, vaikka Vanhasen edellisen hallituksen mielestä olen toiminnallani lähinnä onnistunut horjuttamaan kansantalouden vakautta.

JOS olet hetkeäkään pohtinut lähteväsi mukaan oman ainejärjestösi tai jonkin TYYn harrastusalayhdistyksen toimintaan, tee se! Järjestötyöstä saa kullan arvoista kokemusta ja uusia tuttavuuksia. Mutta se antaa myös puhtia opiskeluun, sanoivat Haataiset ja Sailakset mitä tahansa. Ja jos opintosi kuitenkin tämän takia hiukan viivästyisivät, on se todennäköisesti ollut sen arvoista. Palkkatyötäkin ehdit varmasti elämässäsi vielä tehdä, kun eläkeikää nostetaan tasaiseen tahtiin.

TEEMU OKSANEN

Kirjoittaja on TYYn hallituksen alayhdistys- ja viestintävastaava, joka yrittää kaikesta huolimatta valmistua joskus

Kirjoitus on julkaistu Turun ylioppilaslehdessä 14.2.2008

Kokoomusnuorten tyttö- ja poikakalenteri hyppäsi eilen ja tänään ryminällä ihmisten tajuntaan. Kalenterissa esiintyy 24 tavallista kokoomusnuorta — puolet tyttöjä, puolet poikia. Vaikka Ilta-Sanomat huutaa lööpissään nakuilevista nuorisopoliitikoista, niin kyllä kyseessä on ennemminkin varsin tyylikäs, iloinen pilke silmäkulmassa tehty kalenteri, johon ainakin itse olen pirun tyytyväinen. 

Ihan oikeasti: kuka olisi halunnut nähdä seinällään pikkuporvarit mieluummin salkku kädessä, kokouspaperit liehuen ja jakkupuku tiukasti köytettynä?! (Niin, sellaisiahan me oikeasti olemme, toim.huom.)

Mukana olleena on pakko sanoa, että oli kyllä äärettömän hauska ja mielenkiintoinen projekti. Koska tahansa olisin mukana uudestaan! Ehkä seuraavalla kerralla järjestömahakin pilkottaa jo vähemmän…

Ja jos haluat oman kappaleesi kalenterista, niin pistä toki viestiä (teemu ÄT teemuoksanen.fi). 20 euron hinnasta osa kilahtaa allekirjoittaneenkin vaalikassaan.

Draivia valtuustoihin

Työväen presidentti ja Suomen Toivo. Kukaan meistä ei ole vielä unohtanut edellisiä vaaleja. Upean tsempin voi päättää vain ja ainoastaan voitto myös kunnallisvaaleissa. Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat eniten meidän kuntalaisten arkipäivään. Ehdokkuutta havittelevia nuoria on jo nyt liikkeellä – nuorten äänen kun saa parhaiten kuulumaan nuoret valtuutetut. Erityisesti nuorille kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vaalit.

- Nuoria tarvitaan pitämään kunnallispolitiikka vireänä ja innovatiivisena. Turku on hieno kaupunki, mutta tsemppaamistakin tarvitaan vielä monissa asioissa, muistuttaa Kokoomusnuorten Turun aluejärjestön varapuheenjohtaja Teemu Oksanen, 23.

Innovatiivisuus ja uusi draivi kuvaavat turkulaisten kokoomusnuorten fiiliksiä vaalien alla. Hyvä esimerkki ehdokkaaksi haluavasta turkulaisesta nuoresta on entinen Varsinais-Suomen kokoomusnuorten poliittinen sihteeri Tuomas Viljamaa, 23:

- Olen sopivan määrätietoinen, sosiaalinen ja toimelias kaveri, joka saa varmasti asioihin liikettä.

Turusta aito nuorisokaupunki

Turkulaisten nuorten kokoomuslaisten mielestä Turusta tulee saada lähempänä nuorisoa oleva kaupunki. Turussa on lähes 35 000 opiskelijaa. 168 000 asukkaan kaupugissa tällä määrällä pitää jo olla vaikutusvaltaa. Opiskelijat ovat tulevia veronmaksajia myös Turulle.

- Turusta pitää saada myös nuoren kaupunki, jossa on edullista opiskella, helppo työllistyä ja perustaa perhe, sekä asettua seudulle pysyvästi, toteaa Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Maija Niskala, 23.

Vaikuta äänestämällä

Kaupunginvaltuusto on se paikka, jossa päätetään eniten niistä asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkipäivään. Eikö koulussasi ole riittävästi opinnonohjausta? Tarvitaanko Kupittaalle parempi katettu harjoitushalli? – Äänestäminen on tärkeä tapa saada äänensä kuuluville. Ei se ole ihan sama, kenelle äänensä antaa. Äänestäminen on hyvä keino olla mukana yhteisessä asioiden hoidossa, ja siitä voi kehittää hyvin aktiivisenkin väylän ottamalla äänestämäänsä ehdokkaaseen yhteyttä myös vaalien jälkeen itselleen tärkeissä asioissa, neuvoo toiselle valtuustokaudelle pyrkivä Maria Puhakka, 28.

Anna Hellgrén, Auransilta 31.5.2008

Tänä kesänä VR päätti kuitenkin nostaa Lomapassin hintaa 20 eurolla ja poistaa kokonaan opiskelijoille, nuorille ja eläkeläisille myönnetyt alennukset. Aikaisemman 59,50 euron sijaan opiskelija joutuu maksamaan tämän kesän Lomapassistaan 139 euroa. Muualta maailmasta tulevat alle 26-vuotiaat voivat ostaa 71 euron hintaisen Lomapassia vastaavan yhden maan InterRail-lipun, mutta Suomessa asuvia tämä ei siis koske. Suomalaisille nuorille mainostetaan vastaavaa lippua esimerkiksi Espanjan tai Sveitsin raiteille, mutta kotimaanmatkailulle VR sanoo tylysti ei.

VR:n mukaan Lomapassista on tullut niin suosittu tuote, että passilla matkustajat ovat ahtautuneet jopa junien hattuhyllyille, kun vapaat istumapaikat ovat loppuneet (HS, 25.5.2008). Mikäli junissa on VR:n mielestä ollut kesäisin liikaa matkustajia, olisi parempi ratkaisu kai ollut vaunujen tai tarvittaessa uusien junavuorojen lisääminen. Kun kysyntää riittää, tulisi siihen vastata tarjonnalla, ei rajoittamalla kysyntää.

Monet opiskelijat suosivat koti- ja lomamatkoillaan VR:n junia helppona ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Toivoisinkin, että VR vuorostaan muistaisi huomioida opiskelijat ja muut erityisryhmät kampanjoita suunnitellessaan. Odotankin näkeväni opiskelijat jälleen junissa Lompassiensa kanssa – viimeistään ensi kesänä.

Teemu Oksanen
hallituksen jäsen, Turun yliopiston ylioppilaskunta

Mielipide on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.2008 ja Turun Sanomissa 28.5.2008

Eurooppalaisia, vaan ei EU-fanaatikkoja

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman julisti 58 vuotta sitten Euroopan yhteistyön tärkeyttä sotien välttämiseksi. Janika Tuomaala ja Teemu Oksanen, Turun Eurooppanuorten varapuheenjohtaja ja sihteeri, peräänkuuluttavat nyt lisää valtaa kansalaisjärjestöille ja nuorille.

Turun Eurooppanuoret on järjestö, jonka tavoitteena on levittää tietoa EU:sta ja herättää keskustelua. Jäsenet ovat Euroopan tulevaisuuden toivoja, kansainvälisesti suuntautuneita opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joille eurooppalaisuus on itsestään selvää.

Abiturientti Tuomaala ja oikeustieteen opiskelija Oksanen kieltävät kuitenkin varauksettoman EU-fanatismin.

- Ei meilläkään kaikkea Brysselistä tulevaa allekirjoiteta. Keskustelevaan ilmapiiriin pyritään ja kritiikki on sallittu, sanoo Tuomaala.

- On harmillista, miten EU-vastaisuuteen liittyy monesti vääriä tietoja. Me pyrimme oikaisemaan ihmisten harhakäsityksiä, Oksanen kertoo.

- Kurkkudirektiivi on klassinen unionin byrokratia-allergikkojen käyttämä esimerkki. Senkin tarkoitus on kuitenkin järkevästi perusteltavissa, puolustaa Oksanen.

Turun Eurooppanuoret on tänään perjantaina jakamassa tietoa Eurooppa-päivän tapahtumatorilla muun muassa ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen ja Eurooppalainen Suomi ry:n rinnalla. Illalla juhlitaan omalla porukalla poimimalla rusinat eurooppalaisuudesta viiniä ja patonkia -illassa.

Teemu Oksanen ja Janika Tuomaala myöntävät, että EU myös työnantajana kiinnostaa. Kumpikin arvelee työskentelevänsä tulevaisuudessa jossain vaiheessa Suomen rajojen ulkopuolella.

Tuomaalan ja Oksasen Eurooppa on avoin. Schuman olisi ylpeä.

(Emmi Kulta / Turun Sanomat, 9.5.2008)